Tunneäly opettajan
ja oppilaan työvälineenä
Kehittämisosaaminen
Tarja Hämäläinen
Opettajan ja
oppilaan välinen tunneäly on monen asian mahdollisuuksien avain tuntemattomaan.
Tunneäly on erilaisten kykyjen tunnistamista ja oivaltamista. Tunneäly on
empatiaa, se on taito jolla pystytään ratkomaan erilaisia ongelmia sekä
tekemään eri asioissa erilaisia kompromisseja. Puhutaan paljon tunneälyn
johtamisesta, joka tänäpäivänä puhuttelee meitä kaikkia ihmissuhdeammatissa
työskenteleviä työntekijöitä. Sanotaan että, tie huipulle vie tunneälyn kautta.
Tänäpäivänä ei riitä että tekee sen työn jonka osaa, vaan siihen tarvitaan
paljon empatiaa, kannustavuutta, hyvää itsetuntemusta eli hyvät
henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunneälytaidot.
Tunneäly
työelämässä on samanlaista kuin tilanneäly ja tilanneherkkyys. Yleensä suuria
muutoksia ilmenee erilaisissa muutostilanteissa. Henkilöt joilla on tunneälyä,
ovat tasapainossa ja osaavat viedä työyhteisössä ryhmää eteenpäin. Tunteen ja
älyn tasapaino ilmenee työyhteisön herkkyytenä ja tehokkuutena. Rationaalisessa
työyhteisössä tunteen ja järjen yhdistelmä on vaikea ja mahdoton yhdistelmä.
Kiireinen työtapa johtaa tunteiden käytön ohittamiseen työyhteisössä. (Isokorpi
& Viitanen 2001, 60–61.)
Tunnetaidot
ovat tärkeitä erilaisissa ammateissa, kuten asiakaspalvelussa menestyvät ne,
jotka omaavat itsekuria, tunnollisuutta ja empatiaa. Parhaat virkamiehetkään
eivät enää menesty kirjanpitotaidoillaan vaan tarvitaan sosiaalisia taitoja.
Pelkkä nerokkuus ei nosta tutkijaa huipulle, vaan hänen täytyy tulla toimeen
muiden erilaisten ihmisten kanssa ja on jaksettava kohti uusia haasteita ja
ponnisteluja. Nykyajan keskeisimpiä tunnetaitoja liike- ja työelämässä ovat
joustavuus, tiimityöskentelytaidot ja asiakaspainotteisuus.( Goleman 1999, 44–45.)
2 Tunneäly
Tunneäly on
hyvin tärkeä taito ihmissuhdeammatissa työskentelevillä ihmisillä. Tunneäly on
asioiden ja ihmisten näkemysten oivaltamista, jota ihminen osaa käyttää omassa
työssään eri tilanteissa. Pelkkä tunneäly ei aina riitä vaan se että ihminen on
oppinut tunneälyn taidot ja osa niitä käyttää ja soveltaa omassa työssään ja
vapaa aikanaan. Tunneäly on tunne jossa oppii havaitsemaan eri ihmisten
tunteita sekä osaa myös käsitellä eri ihmisten tunnetiloja. Osaa myös tunnistaa
ja tiedostaa erilaisia tunteita. Ihmisen täytyy olla tietoinen omista
tunteistaan, tällöin ihminen pystyy myös ymmärtämään omat heikkoutensa. Kun
ihminen on sinut itsensä kanssa, on hänellä silloin, myös vahva tunneäly-alue.
Ihminen pystyy menestymään aika huipulle tunneälyn osaamisalueella työelämässä,
koska täytyy osata tulkita erilaisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään erilaisista
asioista. Sanoisin tunneälyn olevan tämän päivän työssä haaste.
Tunneäly on
käsite joka tarkoittaa tunteiden tiedostamista. Tunneälyä on tutkittu vuodesta
1920-luvulta lähtien. Tunneälyä kuvatessa luonnehditaan usein pelkkiä
tunnereaktioita, mutta on havaittavissa että jotkut erottavat tunteen ja älyn
toisistaan. Mayerin ja Saloveyn (1970) mukaan tunneäly sisältää myös kyvyn
havaita, arvioida ja ilmaista tunteita, kyvyn tuottaa tai tavoittaa tunteita
edistämään ajattelua, kyvyn ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa sekä
myös kyvyn säädellä tunteita edistämällä emotionaalista ja intellektuaalista
älyllistä kasvua.
Mayer ja Salovey (1997) ovat rakentaneet
tunneälyn mallin jotka ovat:
1.tunteiden
havaitseminen
2. tunteiden
käyttäminen ajatteluun
3.tunteiden
ymmärtäminen
4. tunteiden
reflektiivinen säätely. (Paasivaara 2010, 76–77.)
Tunnetaito
perustuu opittuun tunneälyyn, jonka ansiosta ihminen pystyy tavallista
parempiin suorituksiin. Pelkkä tunneäly ei riitä takaamaan, että ihminen on
oppinut tunnetaidot, joita työssä tarvitaan. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin
erinomaiset mahdollisuudet oppia tunneälyn taidot. Empaattisella ihmisellä voi
kuitenkin puuttua empatiaan perustuvia taitoja, jotka voivat vaikuttaa ihmisen
ammattiin, kuten opettajan, myyjän, valmentajan tai työryhmän vetäjän toimenkuvaan.
Tunnetaitojen työmenestyksen kannalta keskeisten taitojen oppiminen vaatii tunneälyn
osa-alueiden hallintaa eri ammateissa ja työyhteisöissä. (Goleman 1999,40.)
2.1 Tunneäly
työyhteisössä
Ihmisen
tunneäly tarkoittaa henkilön mahdollisuuksia oppia käytännön erilaisia kykyjä,
kuten itsetuntemusta, motivoitumista, itsehallintaa, empatiaa ja ihmissuhteiden
hoitamista. Ihmisen tunnetaidot kertovat, kuinka paljon ihminen on pystynyt
hyödyntämään, näitä tunnetaitoja työelämässä. (Goleman 1999,40.)
Ihmissuhdeläheisissä
ammateissa tunneälyn käyttäminen on ammattitaitoa, jossa joudutaan käyttämään
empatiantaitoja. Ihminen on joko luonnostaan omaksunut empaattisuuden taidot
tai sitten hän on oppinut työn ja työyhteisön kautta empaattisuuden.
Esimerkkinä opettajan ja oppilaan välisessä yhteistyössä tarvitaan hyvin
laaja-alaisesti empaattisuuden ja luottavuuden taitoja. Henkilöt joilla tunne
ja äly ovat työyhteisössä tasapainossa, niin se vie myös koko työyhteisöä
eteenpäin. Tunneälyn osaajana pystytään ratkomaan vaikeitakin asioita ja
tekemään asioissa erilaisia kompromisseja.
Opettajan ja
oppilaan välisessä työyhteisössä opettajan kuuntelemisella on suuri merkitys,
koska se osoittaa empatiaa, kunnioitusta ja aitoutta puhujaa kohtaan. Tällöin
opettaja keskittyy pelkästään kuuntelemaan oppilasta, mitä hänellä on
sanottavaa. Pienten eleiden ja ilmeiden avulla kuuntelija osoittaa puhujalle
kuuntelevansa sekä katsomalla puhujaa silmiin. Eläytyvä kuunteleminen on
erityisen tärkeää, kun huomataan että oppilaalla on jokin ongelma. Oppilaiden
tunteita voi kuohuttaa koulussa erilaiset asiat, kuten oppilas on saanut
kokeesta huonon numeron, kotitehtäviä liikaa tai joku muu asia koulussa
jännittää. Oppilaiden kuunteleminen on hyvin tärkeää kouluyhteisössä, koska he
saavat tunteen siitä että heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa koulunkäyntiin
liittyvissä asioissa. Oppilaiden tarpeiden ja mielipiteiden kuunteleminen
osallistaa oppilaita ja opettajia yhteiseen toimintaan. (Joronen & Koski
2010,121–122.)
Opettajan ja
oppilaan välisenä työvälineenä tunneäly on yksi suurimmista käytettävistä
työvälineistä työyhteisössä. Omat kokemukseni erilaisten oppilaiden
ratkottavista ongelmista on ratkennut hyvin paljon kuuntelemalla ja puhumalla
oppilaan kanssa. Kun oppilas tulee kuulluksi työyhteisössä, niin se myös
motivoi oppilasta eri tavalla koulun erilaisissa toiminnoissa. Oppilaalle
täytyy antaa rakentavaa palautetta oppimistilanteessa. Oppilaan saama rakentava
palaute auttaa oppilasta oppimaan ja motivoimaan koulutyöhön. Oppilas oppii
soveltamaan tietoa käytäntöön erilaisten kannustavien palautteiden avulla.
Tunneälyä kertoo opettajalle hyvin paljon siitä, miten joku oppilas oppii ja
kuka tarvitsee hieman enemmän opetusta ja tukea jonkin opittavan asian
kohdalla.
2.2 Erilaiset tunnetaidot
Henkilökohtaiset tunneälyntaidot ovat hyvä itsetuntemus,
Itsekontrolli ja läpinäkyvyys. Hyvä itsetuntemus
pitää sisällään: on avoin jatkuvalle oppimiselle, ottaa mielellään vastaan
rakentavaa kritiikkiä ja palautetta. Hyvä itsetuntemus myös auttaa häntä
tunnistamaan, milloin tulee pyytää apua ja miltä osin hän osaa kehittää
taitojaan ja osaamistaan. (Paasivaara 2010, 79.)
Itsekontrolli: Ihmisen vahva itsekontrolli auttaa
johtajaa hallitsemaan tunteitaan sekä viestimään niitä eri kanavoilla
hyödyllisellä tavalla. Johtajalla on kyky rauhallisuuteen ja kyky
ajatella selväjärkisesti eri tilanteissa. (Paasivaara 2010, 79.)
Läpinäkyvyys: Pystyy tunteiden ja mielipiteiden
ilmaisemiseen luontevasti ja avoimesti, joka tekee ihmisestä rehellisen ja
lahjomattoman. Hyväksyy heikkoutensa ja virheensä sekä puuttuu ympärillä
ilmenevään epäeettiseen kohteluun. (Paasivaara 2010, 79.)
Sosiaaliset tunneälyntaidot ovat empaattisuus, kannustavuus, kyky
kehittää toisia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot. Empaattinen ihminen pystyy aistimaan
ja kokemaan yksilön ja ryhmän tunnetiloja. Kuuntelee ja tulee toimeen
erilaisten ihmisten kanssa. Kannustava
johtaja saa innostumaan ihmisen ja työskentelemään tavoitteiden
saavuttamiseksi. Johtajalla on halu auttaa työntekijöitään kehittymään. Kehittävä johtaja on hyvä valmentaja
ja hyvä mentori. Konfliktitilanteissa hyvä johtaja osaa tuoda eriosapuolten
kannat näkyviin ja osaa luoda yhteisen haasteen, johon kaikki ovat tyytyväisiä.
Hyvät ryhmä- ja yhteistyötaidot
sisältävät ystävällistä kollegiaalista ilmapiiriä sekä johtaja itse on hyvä
esimerkki auttamisessa ja yhteistyössä. (Paasivaara 2010, 79–80.)
Hyvä opettaja on empaattinen ja osaa käsitellä
ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Nämä ovat luokanopettajien mielestä opettajan
tärkeimmät tunneälytaidot. Moni kokee kuitenkin taitonsa riittämättömiksi. Opettajan
ammatti on ihmissuhdeammatti. Siinä tarvitaan tunneälyä, tunteen ja älyn
yhdistämistä, aiheesta väittelevä Mirjam Virtanen sanoo. Empaattisuus ja
konfliktinhallinta ovat opettajien listan kärjessä. Myös omien tunteiden
tunnistaminen, kyky kehittää toisia sekä yhteistyötaidot ovat keskeisiä. Korkee
(2013)
Nämä
erilaiset tunnetaidot ovat opettajan työssä aika tuttua kauraa, koska näitä
asioita soveltamalla omaan työhönsä pärjää erilaisten oppilaiden ja asioiden
kanssa aika pitkälle. Itse myös opettajan työssäni yritän myös luoda ryhmään
ryhmä henkeä, koska todellisessa työelämässä ei pärjää jos on pelkästään
yksilötaidot. Ryhmässä toimitaan ja ryhmä tekee tuloksia, näin opitaan tuomaan
oppilaille myös todellisia työelämän taitoja. Yksilösuorituksia tulee myös
kouluissa olemaan kuten kirjallisia kokeita ym. mutta nykyisin tehdään myös
ryhmätenttejä.
Psykoterapeutti Mikael
Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa:
kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. Varsinainen
tunneälyn harjoittaminen tapahtuu erilaisissa arjen vuorovaikutussuhteissa,
joissa opetellaan hallitsemaan ja tarkkailemaan omia tunteita. (Saarinen 2008.)
2.3 Johtopäätökset
Kirjoitelmassani halusin nostaa esille
tunneälyn käyttämisen erilaisissa tilanteissa. Kuten asiaa oli tutkittu
Saarisen (2008) ja Golemanin mukaan (1999) tutkimuksissa oli todettu että
tunneälyn omaava ihminen pystyy nousemaan huipulle hyvillä
vuorovaikutustaidoilla. Tunneälyn käyttäminen erilaisissa ristiriitatilanteissa
on monesti hyvin ratkaiseva ja toimiva työväline. Opettajan työssä oppilaiden kuunteleminen,
empatia ja kannustavuus antoivat oppilaille luotettavuutta ja turvaa
koulutyössä. Ihminen on joko luonnostaan empaattinen tai sitten kaikki
tunneälyn taidot ovat opittavissa työelämän kautta.
Henkilöllä itsellään täytyy olla hyvä
itsetuntemus, koska tällöin hän pystyy myös tunnistamaan ja havaitsemaan, myös
muiden ihmisten ongelmia. Ihmisten ilmeet ja eleet ovat meidän jokaisen
tunnistettavissa. Jokainen ihminen pystyy kehittämään omaa tunneälyään, jos
vain haluaa. Sosiaalisten taitojen käyttäminen ihmissuhdeläheisessä ammatissa
on tärkeää, kuten tiimityöskentely- ja ryhmätyöskentelytaidot. Tunneälyn avulla
on helppo työskennellä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa työryhmissä.
Tulevaisuudessa tullaan vaatimaan työntekijöiltä, näitä erilaisia tunneälyn
osa-alueita työyhteisössä hyvinkin erilaisissa ammateissa.
Lähteet:
Goleman,
D.1999. Tunneäly työyhteisössä. Keuruu. Otava
Isokorpi, T.
& Viitanen, P.2001. Tunnevoimaa. Tampere. Tammer-paino Oy.
Joroinen, K.
& Koski, A. 2010. Tunne- ja sosiaalisten tunnetaitojen vahvistaminen
kouluyhteisössä.. Tampere. Juvenes Print.
Korkee, E.
2013. Aamulehti. Tätä opettaja tarvitsee: Taitoa käsitellä omia ja oppilaiden
tunteita. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194812464531/artikkeli/tata+opettaja+tarvitsee+taitoa+kasitella+omia+ja+oppilaiden+tunteita.html.
Viitattu:20.10.2013
Paasivaara,
L.2010. Itsensä kokoinen johtaja. Hämeenlinna. Tammi.
Saarinen,
M.2008. Tunneälyn kehittäminen. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi.
Viitattu 20.11.2013
