Opintojakson OOJ:n reflektointi


Jakso oli työntäytteinen muttei mahdoton hoitaa loppuun saakka. Itse olen oppinut HAMKi:ssa tällä jaksolla että opettaja ei ole koskaan liian valmis. Dialogiaa, itsetuntemusta ja vuorovaikutusta näitä asioita joudun käyttämään päivittäin työssäni, mutta Riitan tunneilla, näitä asioita pohdittiin syvällisemmin. Jälkeen päin muistellen koulutöitäni, huomasin että kun tein mobiili-videon työstäni se loppujen lopuksi avasi itsellenkin enemmän asioita, mitä opetan ja miten ja miten oppilaat oppivat. Visuaalinen oppiminen on tänäpäivänä oppimisen a ja o asia. Koska on paljon oppilaita jotka oppivat tekemisen ja katselemisen avulla.

Verkkoympäristöt opettajan työssä on tänäpäivänä aivan ehdoton, koska meidän opettajien täytyy yrittää pysyä ajan hermoilla, jotta meidän oppilaat ovat osaavia kun he valmistuvat ammattiin. Verkkotyövälineet olivat haastava kurssi, koska aika oli itsellä aika rajallista ja kuitenkin lyhyessä ajassa saimme ryhmän kanssa paljon irti ja opittua paljon haastavia asioita. Opin käyttämään moodlen lisäksi työssäni google driveä. Täytyy tässä todeta lopuksi että olen kaikkeni antanut tässä jaksossa ja vielä jäi voimavaroja seuraaviin ponnisteluihin omien töiden lisäksi.

Tunneäly opettajan ja oppilaan työvälineenä

Kehittämisosaaminen

Tarja Hämäläinen

 

1 Johdanto

 

Opettajan ja oppilaan välinen tunneäly on monen asian mahdollisuuksien avain tuntemattomaan. Tunneäly on erilaisten kykyjen tunnistamista ja oivaltamista. Tunneäly on empatiaa, se on taito jolla pystytään ratkomaan erilaisia ongelmia sekä tekemään eri asioissa erilaisia kompromisseja. Puhutaan paljon tunneälyn johtamisesta, joka tänäpäivänä puhuttelee meitä kaikkia ihmissuhdeammatissa työskenteleviä työntekijöitä. Sanotaan että, tie huipulle vie tunneälyn kautta. Tänäpäivänä ei riitä että tekee sen työn jonka osaa, vaan siihen tarvitaan paljon empatiaa, kannustavuutta, hyvää itsetuntemusta eli hyvät henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunneälytaidot.

Tunneäly työelämässä on samanlaista kuin tilanneäly ja tilanneherkkyys. Yleensä suuria muutoksia ilmenee erilaisissa muutostilanteissa. Henkilöt joilla on tunneälyä, ovat tasapainossa ja osaavat viedä työyhteisössä ryhmää eteenpäin. Tunteen ja älyn tasapaino ilmenee työyhteisön herkkyytenä ja tehokkuutena. Rationaalisessa työyhteisössä tunteen ja järjen yhdistelmä on vaikea ja mahdoton yhdistelmä. Kiireinen työtapa johtaa tunteiden käytön ohittamiseen työyhteisössä. (Isokorpi & Viitanen 2001, 60–61.)

Tunnetaidot ovat tärkeitä erilaisissa ammateissa, kuten asiakaspalvelussa menestyvät ne, jotka omaavat itsekuria, tunnollisuutta ja empatiaa. Parhaat virkamiehetkään eivät enää menesty kirjanpitotaidoillaan vaan tarvitaan sosiaalisia taitoja. Pelkkä nerokkuus ei nosta tutkijaa huipulle, vaan hänen täytyy tulla toimeen muiden erilaisten ihmisten kanssa ja on jaksettava kohti uusia haasteita ja ponnisteluja. Nykyajan keskeisimpiä tunnetaitoja liike- ja työelämässä ovat joustavuus, tiimityöskentelytaidot ja asiakaspainotteisuus.( Goleman 1999, 44–45.)

 

2 Tunneäly

 

Tunneäly on hyvin tärkeä taito ihmissuhdeammatissa työskentelevillä ihmisillä. Tunneäly on asioiden ja ihmisten näkemysten oivaltamista, jota ihminen osaa käyttää omassa työssään eri tilanteissa. Pelkkä tunneäly ei aina riitä vaan se että ihminen on oppinut tunneälyn taidot ja osa niitä käyttää ja soveltaa omassa työssään ja vapaa aikanaan. Tunneäly on tunne jossa oppii havaitsemaan eri ihmisten tunteita sekä osaa myös käsitellä eri ihmisten tunnetiloja. Osaa myös tunnistaa ja tiedostaa erilaisia tunteita. Ihmisen täytyy olla tietoinen omista tunteistaan, tällöin ihminen pystyy myös ymmärtämään omat heikkoutensa. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, on hänellä silloin, myös vahva tunneäly-alue. Ihminen pystyy menestymään aika huipulle tunneälyn osaamisalueella työelämässä, koska täytyy osata tulkita erilaisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään erilaisista asioista. Sanoisin tunneälyn olevan tämän päivän työssä haaste.

 

Tunneäly on käsite joka tarkoittaa tunteiden tiedostamista. Tunneälyä on tutkittu vuodesta 1920-luvulta lähtien. Tunneälyä kuvatessa luonnehditaan usein pelkkiä tunnereaktioita, mutta on havaittavissa että jotkut erottavat tunteen ja älyn toisistaan. Mayerin ja Saloveyn (1970) mukaan tunneäly sisältää myös kyvyn havaita, arvioida ja ilmaista tunteita, kyvyn tuottaa tai tavoittaa tunteita edistämään ajattelua, kyvyn ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa sekä myös kyvyn säädellä tunteita edistämällä emotionaalista ja intellektuaalista älyllistä kasvua.

 Mayer ja Salovey (1997) ovat rakentaneet tunneälyn mallin jotka ovat:

1.tunteiden havaitseminen

2. tunteiden käyttäminen ajatteluun

3.tunteiden ymmärtäminen

4. tunteiden reflektiivinen säätely. (Paasivaara 2010, 76–77.)

Tunnetaito perustuu opittuun tunneälyyn, jonka ansiosta ihminen pystyy tavallista parempiin suorituksiin. Pelkkä tunneäly ei riitä takaamaan, että ihminen on oppinut tunnetaidot, joita työssä tarvitaan. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet oppia tunneälyn taidot. Empaattisella ihmisellä voi kuitenkin puuttua empatiaan perustuvia taitoja, jotka voivat vaikuttaa ihmisen ammattiin, kuten opettajan, myyjän, valmentajan tai työryhmän vetäjän toimenkuvaan. Tunnetaitojen työmenestyksen kannalta keskeisten taitojen oppiminen vaatii tunneälyn osa-alueiden hallintaa eri ammateissa ja työyhteisöissä. (Goleman 1999,40.)

 

2.1 Tunneäly työyhteisössä

 

Ihmisen tunneäly tarkoittaa henkilön mahdollisuuksia oppia käytännön erilaisia kykyjä, kuten itsetuntemusta, motivoitumista, itsehallintaa, empatiaa ja ihmissuhteiden hoitamista. Ihmisen tunnetaidot kertovat, kuinka paljon ihminen on pystynyt hyödyntämään, näitä tunnetaitoja työelämässä. (Goleman 1999,40.)

Ihmissuhdeläheisissä ammateissa tunneälyn käyttäminen on ammattitaitoa, jossa joudutaan käyttämään empatiantaitoja. Ihminen on joko luonnostaan omaksunut empaattisuuden taidot tai sitten hän on oppinut työn ja työyhteisön kautta empaattisuuden. Esimerkkinä opettajan ja oppilaan välisessä yhteistyössä tarvitaan hyvin laaja-alaisesti empaattisuuden ja luottavuuden taitoja. Henkilöt joilla tunne ja äly ovat työyhteisössä tasapainossa, niin se vie myös koko työyhteisöä eteenpäin. Tunneälyn osaajana pystytään ratkomaan vaikeitakin asioita ja tekemään asioissa erilaisia kompromisseja.

Opettajan ja oppilaan välisessä työyhteisössä opettajan kuuntelemisella on suuri merkitys, koska se osoittaa empatiaa, kunnioitusta ja aitoutta puhujaa kohtaan. Tällöin opettaja keskittyy pelkästään kuuntelemaan oppilasta, mitä hänellä on sanottavaa. Pienten eleiden ja ilmeiden avulla kuuntelija osoittaa puhujalle kuuntelevansa sekä katsomalla puhujaa silmiin. Eläytyvä kuunteleminen on erityisen tärkeää, kun huomataan että oppilaalla on jokin ongelma. Oppilaiden tunteita voi kuohuttaa koulussa erilaiset asiat, kuten oppilas on saanut kokeesta huonon numeron, kotitehtäviä liikaa tai joku muu asia koulussa jännittää. Oppilaiden kuunteleminen on hyvin tärkeää kouluyhteisössä, koska he saavat tunteen siitä että heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Oppilaiden tarpeiden ja mielipiteiden kuunteleminen osallistaa oppilaita ja opettajia yhteiseen toimintaan. (Joronen & Koski 2010,121–122.)

Opettajan ja oppilaan välisenä työvälineenä tunneäly on yksi suurimmista käytettävistä työvälineistä työyhteisössä. Omat kokemukseni erilaisten oppilaiden ratkottavista ongelmista on ratkennut hyvin paljon kuuntelemalla ja puhumalla oppilaan kanssa. Kun oppilas tulee kuulluksi työyhteisössä, niin se myös motivoi oppilasta eri tavalla koulun erilaisissa toiminnoissa. Oppilaalle täytyy antaa rakentavaa palautetta oppimistilanteessa. Oppilaan saama rakentava palaute auttaa oppilasta oppimaan ja motivoimaan koulutyöhön. Oppilas oppii soveltamaan tietoa käytäntöön erilaisten kannustavien palautteiden avulla. Tunneälyä kertoo opettajalle hyvin paljon siitä, miten joku oppilas oppii ja kuka tarvitsee hieman enemmän opetusta ja tukea jonkin opittavan asian kohdalla.

 

2.2 Erilaiset tunnetaidot

 

Henkilökohtaiset tunneälyntaidot ovat hyvä itsetuntemus, Itsekontrolli ja läpinäkyvyys. Hyvä itsetuntemus pitää sisällään: on avoin jatkuvalle oppimiselle, ottaa mielellään vastaan rakentavaa kritiikkiä ja palautetta. Hyvä itsetuntemus myös auttaa häntä tunnistamaan, milloin tulee pyytää apua ja miltä osin hän osaa kehittää taitojaan ja osaamistaan. (Paasivaara 2010, 79.)

Itsekontrolli: Ihmisen vahva itsekontrolli auttaa johtajaa hallitsemaan tunteitaan sekä viestimään niitä eri kanavoilla hyödyllisellä tavalla.   Johtajalla on kyky rauhallisuuteen ja kyky ajatella selväjärkisesti eri tilanteissa. (Paasivaara 2010, 79.)

 

Läpinäkyvyys: Pystyy tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen luontevasti ja avoimesti, joka tekee ihmisestä rehellisen ja lahjomattoman. Hyväksyy heikkoutensa ja virheensä sekä puuttuu ympärillä ilmenevään epäeettiseen kohteluun. (Paasivaara 2010, 79.)

Sosiaaliset tunneälyntaidot ovat empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot. Empaattinen ihminen pystyy aistimaan ja kokemaan yksilön ja ryhmän tunnetiloja. Kuuntelee ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kannustava johtaja saa innostumaan ihmisen ja työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtajalla on halu auttaa työntekijöitään kehittymään. Kehittävä johtaja on hyvä valmentaja ja hyvä mentori. Konfliktitilanteissa hyvä johtaja osaa tuoda eriosapuolten kannat näkyviin ja osaa luoda yhteisen haasteen, johon kaikki ovat tyytyväisiä. Hyvät ryhmä- ja yhteistyötaidot sisältävät ystävällistä kollegiaalista ilmapiiriä sekä johtaja itse on hyvä esimerkki auttamisessa ja yhteistyössä. (Paasivaara 2010, 79–80.)

 

Hyvä opettaja on empaattinen ja osaa käsitellä ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Nämä ovat luokanopettajien mielestä opettajan tärkeimmät tunneälytaidot. Moni kokee kuitenkin taitonsa riittämättömiksi. Opettajan ammatti on ihmissuhdeammatti. Siinä tarvitaan tunneälyä, tunteen ja älyn yhdistämistä, aiheesta väittelevä Mirjam Virtanen sanoo. Empaattisuus ja konfliktinhallinta ovat opettajien listan kärjessä. Myös omien tunteiden tunnistaminen, kyky kehittää toisia sekä yhteistyötaidot ovat keskeisiä. Korkee (2013)

Nämä erilaiset tunnetaidot ovat opettajan työssä aika tuttua kauraa, koska näitä asioita soveltamalla omaan työhönsä pärjää erilaisten oppilaiden ja asioiden kanssa aika pitkälle. Itse myös opettajan työssäni yritän myös luoda ryhmään ryhmä henkeä, koska todellisessa työelämässä ei pärjää jos on pelkästään yksilötaidot. Ryhmässä toimitaan ja ryhmä tekee tuloksia, näin opitaan tuomaan oppilaille myös todellisia työelämän taitoja. Yksilösuorituksia tulee myös kouluissa olemaan kuten kirjallisia kokeita ym. mutta nykyisin tehdään myös ryhmätenttejä.

Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. Varsinainen tunneälyn harjoittaminen tapahtuu erilaisissa arjen vuorovaikutussuhteissa, joissa opetellaan hallitsemaan ja tarkkailemaan omia tunteita. (Saarinen 2008.)

2.3 Johtopäätökset

                     

Kirjoitelmassani halusin nostaa esille tunneälyn käyttämisen erilaisissa tilanteissa. Kuten asiaa oli tutkittu Saarisen (2008) ja Golemanin mukaan (1999) tutkimuksissa oli todettu että tunneälyn omaava ihminen pystyy nousemaan huipulle hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Tunneälyn käyttäminen erilaisissa ristiriitatilanteissa on monesti hyvin ratkaiseva ja toimiva työväline. Opettajan työssä oppilaiden kuunteleminen, empatia ja kannustavuus antoivat oppilaille luotettavuutta ja turvaa koulutyössä. Ihminen on joko luonnostaan empaattinen tai sitten kaikki tunneälyn taidot ovat opittavissa työelämän kautta.

Henkilöllä itsellään täytyy olla hyvä itsetuntemus, koska tällöin hän pystyy myös tunnistamaan ja havaitsemaan, myös muiden ihmisten ongelmia. Ihmisten ilmeet ja eleet ovat meidän jokaisen tunnistettavissa. Jokainen ihminen pystyy kehittämään omaa tunneälyään, jos vain haluaa. Sosiaalisten taitojen käyttäminen ihmissuhdeläheisessä ammatissa on tärkeää, kuten tiimityöskentely- ja ryhmätyöskentelytaidot. Tunneälyn avulla on helppo työskennellä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa työryhmissä. Tulevaisuudessa tullaan vaatimaan työntekijöiltä, näitä erilaisia tunneälyn osa-alueita työyhteisössä hyvinkin erilaisissa ammateissa.

 

Lähteet:

Goleman, D.1999. Tunneäly työyhteisössä. Keuruu. Otava

Isokorpi, T. & Viitanen, P.2001. Tunnevoimaa. Tampere. Tammer-paino Oy.

Joroinen, K. & Koski, A. 2010. Tunne- ja sosiaalisten tunnetaitojen vahvistaminen kouluyhteisössä.. Tampere. Juvenes Print.

Korkee, E. 2013. Aamulehti. Tätä opettaja tarvitsee: Taitoa käsitellä omia ja oppilaiden tunteita. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194812464531/artikkeli/tata+opettaja+tarvitsee+taitoa+kasitella+omia+ja+oppilaiden+tunteita.html. Viitattu:20.10.2013

Paasivaara, L.2010. Itsensä kokoinen johtaja. Hämeenlinna. Tammi.

Saarinen, M.2008. Tunneälyn kehittäminen. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi. Viitattu 20.11.2013

 

Etätehtävä Oppistyöyhteisö 3op


Tämän tehtävän reflektointini perustuu blogissa olevaan videoon, jonka olen tehnyt työyhteisössäni yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Tehtävän tavoite oli saada erilaisia dialogikortteja käytäntöön ja halusin myös nähdä, miten ne toimivat opiskelijoiden oppimisessa. Meillä oli laadukastoiminta tunnin aiheena, joka tarkoittaa että käymme läpi erilaisia mikrobeja ja bakteereita. Oli mielenkiintoista nähdä opiskelijoiden taholta, miten innostuneita he olivat annetusta tehtävästä. Tehtävä opiskelijoilla oli laittaa ison otsikon alle niitä asioita, jotka esim. aiheuttavat listeriaa. Oppilaat kokivat tehtävän kivana tekemisenä ja olihan siinä hieman haastettakin.

Kokeilimme myös muistipelikortteja, joiden avulla oppilaat etsivät kaksi samaa sanaa esim. home. Jonka jälkeen oppilas kertoi kyseisestä sanasta, sen kaiken minkä muisti ja tiesi koko ryhmälle.


Kokeilu herätti sellaisia ajatuksia että toteutan näitä tehtäviä, myös jatkossa muille opiskelijoille, koska tässä oppilaat myös sisäistivät tietoa, joka on tosi tärkeää. Oppilaat kokivat myös tehtävässä tekemisen iloa, joka oli tosi hauskaa myös opettajalle.

Mitä uutta opin? Opin sen että oppilaat oppivat parhaiten tekemisen kautta oli sitten kyseessä nuori tai aikuinen.


Omat oppimistavoitteeni toteutuivat tehtävässä erittäin hyvin. Koska niiden korttien lisäksi kuvasin kaiken ja tein työni näkyväksi videon avulla, joka on lempi oppimista työssä ja vapaa aikanani. Opin myös itse toteuttamaan erilaisia asioita käsityönä.

Miten kehittäisin omaa toimintaani jatkossa? Uskon että myös muiden aineiden tunneilla otan käyttöön näitä erilaisia dailogikortteja. Dialogikortit auttavat myös ryhmää ryhmäytymään eri tavalla, siis positiivisessa mielessä. Kortit ovat hyvä vuorovaikutuksen lähde, myös niille hiljaisimmille opiskelijoille.

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=UzPpcbAqtdA

Hamkin lähipäivät 10.11-11.10.2013


Dialogiaa, vuorovaikutusta ja esiintymisjännitystä


Näillä tunneilla käytiin Riitta Metsäsen johdolla erilaisia dialogian asioita läpi. Minusta mielenkiintoista oli se kun opettelimme vuorovaikutusta ja dialogiaa kahden lauseen avulla ryhmässä. Huomasimme että kahdella lauseellaa oli tosi työlästä saada tuoda asia esiin kokonaisuudessaan.Ryhmässä oli hauskaa tehdä tätä harjoitusta, oli ilo huomata myös hiljaisempien osallistuminen keskusteluun.

Harjoittelimme myös lauseiden muistamista eli miten hyvin muistimme sen asian kun toinen oli sen esittänyt. Totesimme että jos poiketaan oman tutun asian ulkopuolelle, lauseiden sanoja oli vaikea muistaa, juuri siinä järjestyksessä kuin se oli alkuperäisesti lausuttu.


Esiintymisjännityksestä puhuimme ja keskustelimme. Itselläni ei ole esiintymispelkoa, mutta sitten jos joutuisin esittämään hieman vieraampaa asiaa yleisölle, niin silloin on varmasti hieman esiintyisjännitystä.

Sannan tunneilla teimme ja suunnittelimme opintojaksosuunnitelmaa. Suunnittelimme ryhmässä 1ov:n annosruokien valmistamisesta. Teemana meillä oli kasvisruokia annosruoaksi.Teimme janan jossa vastasime kysymyksiin mitä, miten ja miksi. Seuraavaksi  mietimme myös teemat. Itselleni tämä suunnittelu oli hienosäätöä, tämän hetkiseen työhöni.

 

 

Etätehtävä

Vuorovaikutus ja itsetunto---à näiden asioiden suunnitelma siitä, miten ja minkälaisen ryhmän kanssa aioin näitä asioita hyödyntää opetusharjoittelussa.

 

Olen tehnyt videon, jossa käsittelen työssäni vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Keittiössä tulee hyvin erilaisia vuorovaikutustilanteita, jossa arvioidaan oppilaiden töitä ja keskustellaan ja suunnitellaan erilaisia ruokia. Tulee myös tilanteita jossa, opettaja joutuu käyttämään omaa tunneälyä, koska kaikki oppilaat eivät kestä rakentavaa ja kehittävää palautetta heidän töistään. Tässä tilanteessa opettajan itsetunto täytyy olla kunnossa, jotta hän pystyy viemään tilanteen loppuun asti. Vuorovaikutustilanteessa oppijalle ja opettajalle tulee, hyvin erilaisia käyttötarkoituksia se motivoi ja antaa seuraavaan tilaisuuteen erilaisia tavoitteita ja tuloksellisuutta.

 

Vuorovaikutustilanteissa opettaja joutuu pohtimaan hyvin eri näkökulmista omaa itsearviointiaan, kuten havainnointia ja ryhmädynamiikkaa. Opettajan joutuu pohtimaan hyvin tarkkaan arvioinnissaan mitä ja miten arvioidaan, koska liikumme kuitenkin aika herkällä alueella. Opettajalla on kuitenkin vastuu, miten havaintoja käsitellään. Ruoka-annoksia arvioitaessa meillä on kuitenkin edessä se työ, jota me voimme oppilaiden ja opettajan kanssa pohtia ja kehittää. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvään vuoropuheluun. Arviointi tilanteessa on kuitenkin muistettava korostaa myönteisyyttä ja onnistumisen iloa. Vuorovaikutustilanteessa on hyvä muistaa kuunnella, mitä muilla on sanottava. Hyvä kuunteleminen edistää asioiden ymmärtämistä, pohtimista sekä asioiden vertaamista. Opettajan joudun työssäni käyttämään ohjaavaa vuorovaikutustyyliä.

 

Itsetunto on kohdallaan silloin, kun on koko kehonsa kanssa sinut. Kuten opettajan työssä omat asiat ja omasta kehosta huolehtiminen ovat kohdallaan, niin jaksaa myös tehdä tätä työtä. Oppilaiden motivoiminen ja kannustaminen on tässä tilanteessa helpompaa.  Oppilaiden suoritukset motivoivat myös opettajaa ja oppilaita ja tulee niitä flow-tilanteita.

 

Videolla olen kuvannut myös oppimista erilaisilla korteilla, jotka olemme oppilaiden kanssa tehneet. Oppiaineena meillä on laadukastoiminta, joka johtaa hygieniapassin suorittamiseen. Korteilla oppilaat oppivat yhdistämään erilaisia asioita ison otsikon alle. Muistipelikortit auttavat opiskelijaa oppimaan tärkeitä asioita, jotka jäävät mieleen. Oppilaat ovat kokeneet että tämä on mielekästä, innostavaa ja he kokevat oppivansa paremmin, kun saavat tehdä asioita. Tässä tulee ryhmätyöskentelyä ja vuorovaikutustaitoja. Opettajana käytän vielä erilaisia yksittäisiä kortteja, joissa on tärkeitä sanoja ja oppilaat yrittävät selittää, mitä asia tarkoittaa tai mihin asiaan se liittyy. Tässä tilanteessa opettajan täytyy olla vuorovaikutteinen, jotta kaikki osallistuu.

 

Hamkin lähipäivät 15-16.9.2013 ohi ja täytyy sanoa että töitä lähipäivillä tehtiin kovasti, niin että aivot ihan kipsissä. Mutta nyt nyt taas pikku hiljaa akut alkaa latautumaan uudelleen, töitä nimittäin riittää.



Dialogiaosaaminen ja itsetuntemus


Minusta näillä tunneilla oli hyvä vuorovaikutusta harjoitusten ja vapaan keskustelun merkeissä. Vuorovaikutus ja itsetuntemus kulkee tavallaan käsikädessä. Tunneilla keskusteltiin hyvästä ja huonosta vuorovaikutuksesta ja toisilla oli ihan esimerkkejä työelämästä, joka on ihan tavallista, mutta tässä ne tuli käsiteltyä hieman syvällisemmin. Opettajalla täytyy olla hyvät vuorovaikutustaidot, koska on hyvin erilaisia tilanteita, jossa niitä joutuu käyttämään. Keskustelu avulla opettaja pääsee, aika pitkälle. Opettaja täytyy jaksaa tiedostaa ja kysenalaistaa oppilaalle asioita, jotka ovat tärkeitä, näin saadaan ehkä oppilas ymmärtämään monta pientä asiaa.


Erilaiset some-välineet opettajan työssä


Toisenä lähipäivänä opiskelimme erilasia sosiaalisen-median työvälineitä.Tässä ryhmätyömme saavutus.

                                                                                       Hilla, Eeva, Tarja, Merja, ja Mari 19.9.2013

FACEBOOK = ILMAINEN

 

Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu. Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Facebookin liikeidea on myydä mainostajille mahdollisuutta lähettää palvelun kautta käyttäjille kohdennettua mainontaa.

Huom. opetuksessa käyttö tällä hetkellä esim. ryhmänohjaukseen, väline joilla tavoitetaan ihmisiä helposti, Internet Internetin sisällä, (markkinointikavana, kirpputori…)

KYVYT.FI – EPORTFOLIO = MAKSULLISET palvelut, opiskelijalähtöinen vrt Moodle. Oman osaamisen näkyväksi tekeminen, henkilötiedot, taidot, tavoitteet

 

LINKEDIN on ILMAINEN verkkoyhteisöpalvelu, verkostoitumisväline, ns. professional tool. Käyttäjät voivat laittaa CV:n, harrastukset, kiinnostukset, saada suosituksia entisiltä pomoilta ja työkavereilta sekä suositella muita. LinkedIn ei ole varsinaisesti työnhakupaikka, mutta se on hyvä väline laajentaa omaa verkostoa ja sitä kautta saada mahdollisia työtarjouksia sekä löytää hakemiansa työntekijöitä.

Esim jos olet kiinnostunut jostakin yrityksistä, vaikuttajista, ryhmistä tai kouluttautumisista, niin voit laittaa ne suosikkeihin… tämä on ammattimaisempi. Tämä on aina julkinen, tästä on olemassa sekä ilmainen tai julkinen versio J

 

Maailman suurin ammatillinen verkosto: 225 miljoonaa vahva.

·         Yhdistä. Etsi. Löytyy. Virtaa urasi. Opi ja jaa.

·         Rakentaa oman ammatillisen identiteetin verkossa ja pitää yhteyttä työtovereihin ja luokkatoverit. Tutustu ammatillisia mahdollisuuksia, kauppoja, ja uusia hankkeita.

·         Saat tuoreimmat uutiset, inspiraatiota ja oivalluksia sinun täytyy olla hyvä, mitä teet.

 

GOOGLE+ = ILMAINEN

yhteydessä gmailiin, voi verkkokeskustella, Google Drive liittyy siihen, ilman mainoksia…ei tarvitse kutsua, ei niin henkilökohtainen kuin Fb,

 

NING = MAKSULLINEN

 

Ning on verkkopalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat tehdä omia sosiaalisia verkkosivuja ja yhteisöjä. Valokuvia, videoida, tykätä, interg. voi linkitää FB, LinkedIN ym. On maksullinen, enemmin yrityksille…ei löydy ilmaisversiota. Yhteisöille voi tehdä sivuja, raha liikkuu niin kuin blogeissa.

Ning yhteisössä voi integroida online-palveluia, kuten Facebook , Twitter ja Google . Esimerkiksi ihmiset voivat liittyä Ning Network käyttämällä Facebook-tai Twitter-tilille, ja jakaa sisältöä Ning Network suoraan heidän Twitter tai Facebook tilejä.  Jäsenet voivat upottaa sisältöä suoraan näitä palveluja Ning-verkosto sekä muut palvelut ja media-sisältöä, kuten YouTube ja Vimeo videoita tai musiikkia pelaajia MySpace tai SoundCloud Sovelluksista valokuva-albumit, blogging ohjelmisto, ja monet jakamiseen yritysten arvioita. Syyskuun lopulla 2006 Ning kaventunut sen painopiste on tarjota ryhmän verkkosivuilla, valokuvia verkkosivuilla ja videoita verkkosivuilla ihmisiä kopioida ja käyttää mihin tahansa tarkoitukseen . Nämä kolme malleja myöhemmin korvattu yhdellä muokattavissa sovellus, jonka tarkoituksena on antaa kuka tahansa voi helposti luoda oman sosiaalisen verkoston. Kuitenkin Ning ei avulla kehittäjät voivat olla lähde tasolla hallita sosiaalisia verkostoja, joiden avulla ne voivat muuttaa ominaisuuksia ja logiikkaa.

 

Loppukevennys lähipäivillä oli Jarin appletv:n esitys ja lähinnä se miltä tämä näyttää opettajan näkökulmasta työvälineenä ja miten oppilaiden kanssa hän on saanut oppilaat innostumaan työvälineestä. Opettaja täytyy olla innostunut ja innoittava, näin hän saa oppilaat tekemään mitä vaan.

 

 

 

Etätehtävä

Opettaja oppimisyhteisönjäsenenä

Itsetuntemus ja vuorovaikutus

Opettajan työssä opettajalla itsellään täytyy olla oma itsetuntemus kunnossa, koska näin on helpompi kohdata ja lähestyä opiskelijoiden haasteita. Tänäpäivänä ei enää riitä että opiskelijoita opetetaan ja annetaan läksyjä, vaan joskus opettaja joutuu tekemään yhteistyötä opiskelijan kanssa yhä enemmän yksilöllisellä tasolla. Opettajalla täytyy olla hyvät vuorovaikutustaidot. Kuunteleminen ja yhteistyö oppilaan kanssa auttavat opiskelijaa eteenpäin ja näin opiskelija jaksaa tehdä annetut tehtävät. Opettajalla on tärkeä rooli opettamisessa, jotta hän saa oppilaat innostumaan tunnilla sekä tekemään yhdessä asioita oppimisen eteen. Opettajan täytyy arvostaa ja kannustaa oppilaita oppimisessa. Opettajan täytyy voittaa oppilaat puolelleen omalla luottamuksellaan, näin hän saa myös oppilaat oppimaan. Opettajan täytyy myös itse olla kiinnostunut omista tiedoista ja taidoistaan sekä niiden kehittymisestä. Opiskelijoilla on usein kysyttävää, joten opettajalla täytyy olla hyvät vuorovaikutustaidot, näin hän pystyy vastaamaan opiskelijoiden haasteisiin.

 

Tässä on pakerrettu ja odotellaan seuraavia opintopäiviä 16.17.9.2013.

Ehopsin kirjoittaminen ja lync:n käyttö


Viime viikon lopulla tuli ehopsi lähetettyä eteenpäin ja kyllä siinä sai asioita pyöritellä. Ehopsia tehdessä huomasin että on vielä paljon asioita joihin, pystyy kiinnittämään huomiota omassa työssään ja työympäristössään.


Lyncin käyttöä kokeilimme opintopiirissä, niiden kesken kuka sinne onnistui pääsemään. Minusta tuo lync on tosi hyvä myös omaa työtäni ajatellen. Kun esim. opiskelijoita on ympäri Suomea top-harjoittelussa, niin asioita voisi hoitaa mallikkaammin lync:n välityksellä. Tietysti siinä on omat haasteensa työnantajilla, onko kaikilla yrittäjillä mahdollisuuus hankkia lync ja miten työnantajat kokevat sen käytön.Mutta tulevaisuudessa verkko-opiskelu tulee lisääntymään ja näitä erilaisia työvälineitä tulee olemaan käytössä tulevaisuudessa enemmän.

EHOPS:n kirjoittaminen saatu päätökseen


Tänään on ehops saatu tehtyä pikän pohdiskelun jälkeen. Täytyy sanoa että kyllä opettajan työssä on vielä paljon opittavaa. Ehopsissa jouduin aika paljon mietiskelemään ja pohtimaan asioita, jotka liityvät hallinnon ja organisaation johtamiseen. Vaikka teen opetustyötä oli hyvä huomata että asioita pohtimalla erinlaisesta näkökulmasta, löytää aina jotain uutta ja vanhaa tietoa joka on hyvä omalle oppimiselle. Kehittämistyötä ja opetuksen soveltamista pohtiessani omaan työhöni sekä kehittymistavoitteitani oli hyvä huomata, kuinka asiat avautuivat paremmin, kun näitä asioita joutui oikein pohtimaan ja mietiskelemään. Mutta huomaan että tämä kaikki on oppimista, kun joutuu oikein pinnistämään muistia.

Verkkoympäristöt opettajan työssä sekä opettaja oppimisyhteisön jäsenenä


Ensimmäiset päivät ovat ohi Hämeen Ammatillisessa opettajakorkekoulussa. Täytyy sanoa että uusien asioiden päivittäminen vie hieman akkuja päänsisällä. Verkko-oppiminen on tämän päivän oppimista aika monessa oppilaitoksessa. Erilaisten tietojärjestelmien käyttäminen ja niiden salasanojen muistaminen vie oman aikansa, mutta parin päivän päästä osataan jo niiden kanssa elää.


Orientoituminen opintoihin oli hyvin selkeää, koska kesällä  ehti hyvin pohtia opintojen kokonaisuutta ja omaa ajan käyttöä.Opintopiireihin jakautuminen antaa varmaan meille kaikille tukea opiskeluissa. Opintopiireissa kokeilaan verkkooppimista ja keskustellaan Lync:n välityksellä. Keskusteltava aihe opintopiirissä on: Mitä on oppiminen ja opettaminen verkossa?

Millaisia tarpeita teillä on verkko-opetukselle?...

Tutkiskelemme myös aihetta: opettaja oppimisyhteisön jäsenenä. Opettajan työssä on hyvin tärkeänä osana erilaiset vuorovaikutustaidot sekä itsetuntemustaidot. Mitä paremmin tuntee ja on sinut itsensä kanssa, pystyy myös paremmin työskentelemään erilaisten oppilaiden kanssa. Ihmisen sosiaaliseen kehitykseen vaikuttaa hyvin merkittävästi ihmisen kyky oppia ja sopeutua. Oma ammatillinen elämänkokemus on merkittävä ammmatillisen opettajan näkökulmasta.

 

Tässä näiden kahden orientotumispäivän saldo. Tehtävien työstäminen on alkanut pikku hiljaa päästä vauhtiin. Opintopiireissä aloitellaan rauhallisin mielin opiskelua.