Tunneäly opettajan ja oppilaan työvälineenä

Kehittämisosaaminen

Tarja Hämäläinen

 

1 Johdanto

 

Opettajan ja oppilaan välinen tunneäly on monen asian mahdollisuuksien avain tuntemattomaan. Tunneäly on erilaisten kykyjen tunnistamista ja oivaltamista. Tunneäly on empatiaa, se on taito jolla pystytään ratkomaan erilaisia ongelmia sekä tekemään eri asioissa erilaisia kompromisseja. Puhutaan paljon tunneälyn johtamisesta, joka tänäpäivänä puhuttelee meitä kaikkia ihmissuhdeammatissa työskenteleviä työntekijöitä. Sanotaan että, tie huipulle vie tunneälyn kautta. Tänäpäivänä ei riitä että tekee sen työn jonka osaa, vaan siihen tarvitaan paljon empatiaa, kannustavuutta, hyvää itsetuntemusta eli hyvät henkilökohtaiset ja sosiaaliset tunneälytaidot.

Tunneäly työelämässä on samanlaista kuin tilanneäly ja tilanneherkkyys. Yleensä suuria muutoksia ilmenee erilaisissa muutostilanteissa. Henkilöt joilla on tunneälyä, ovat tasapainossa ja osaavat viedä työyhteisössä ryhmää eteenpäin. Tunteen ja älyn tasapaino ilmenee työyhteisön herkkyytenä ja tehokkuutena. Rationaalisessa työyhteisössä tunteen ja järjen yhdistelmä on vaikea ja mahdoton yhdistelmä. Kiireinen työtapa johtaa tunteiden käytön ohittamiseen työyhteisössä. (Isokorpi & Viitanen 2001, 60–61.)

Tunnetaidot ovat tärkeitä erilaisissa ammateissa, kuten asiakaspalvelussa menestyvät ne, jotka omaavat itsekuria, tunnollisuutta ja empatiaa. Parhaat virkamiehetkään eivät enää menesty kirjanpitotaidoillaan vaan tarvitaan sosiaalisia taitoja. Pelkkä nerokkuus ei nosta tutkijaa huipulle, vaan hänen täytyy tulla toimeen muiden erilaisten ihmisten kanssa ja on jaksettava kohti uusia haasteita ja ponnisteluja. Nykyajan keskeisimpiä tunnetaitoja liike- ja työelämässä ovat joustavuus, tiimityöskentelytaidot ja asiakaspainotteisuus.( Goleman 1999, 44–45.)

 

2 Tunneäly

 

Tunneäly on hyvin tärkeä taito ihmissuhdeammatissa työskentelevillä ihmisillä. Tunneäly on asioiden ja ihmisten näkemysten oivaltamista, jota ihminen osaa käyttää omassa työssään eri tilanteissa. Pelkkä tunneäly ei aina riitä vaan se että ihminen on oppinut tunneälyn taidot ja osa niitä käyttää ja soveltaa omassa työssään ja vapaa aikanaan. Tunneäly on tunne jossa oppii havaitsemaan eri ihmisten tunteita sekä osaa myös käsitellä eri ihmisten tunnetiloja. Osaa myös tunnistaa ja tiedostaa erilaisia tunteita. Ihmisen täytyy olla tietoinen omista tunteistaan, tällöin ihminen pystyy myös ymmärtämään omat heikkoutensa. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, on hänellä silloin, myös vahva tunneäly-alue. Ihminen pystyy menestymään aika huipulle tunneälyn osaamisalueella työelämässä, koska täytyy osata tulkita erilaisia ihmisiä ja heidän näkemyksiään erilaisista asioista. Sanoisin tunneälyn olevan tämän päivän työssä haaste.

 

Tunneäly on käsite joka tarkoittaa tunteiden tiedostamista. Tunneälyä on tutkittu vuodesta 1920-luvulta lähtien. Tunneälyä kuvatessa luonnehditaan usein pelkkiä tunnereaktioita, mutta on havaittavissa että jotkut erottavat tunteen ja älyn toisistaan. Mayerin ja Saloveyn (1970) mukaan tunneäly sisältää myös kyvyn havaita, arvioida ja ilmaista tunteita, kyvyn tuottaa tai tavoittaa tunteita edistämään ajattelua, kyvyn ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa sekä myös kyvyn säädellä tunteita edistämällä emotionaalista ja intellektuaalista älyllistä kasvua.

 Mayer ja Salovey (1997) ovat rakentaneet tunneälyn mallin jotka ovat:

1.tunteiden havaitseminen

2. tunteiden käyttäminen ajatteluun

3.tunteiden ymmärtäminen

4. tunteiden reflektiivinen säätely. (Paasivaara 2010, 76–77.)

Tunnetaito perustuu opittuun tunneälyyn, jonka ansiosta ihminen pystyy tavallista parempiin suorituksiin. Pelkkä tunneäly ei riitä takaamaan, että ihminen on oppinut tunnetaidot, joita työssä tarvitaan. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet oppia tunneälyn taidot. Empaattisella ihmisellä voi kuitenkin puuttua empatiaan perustuvia taitoja, jotka voivat vaikuttaa ihmisen ammattiin, kuten opettajan, myyjän, valmentajan tai työryhmän vetäjän toimenkuvaan. Tunnetaitojen työmenestyksen kannalta keskeisten taitojen oppiminen vaatii tunneälyn osa-alueiden hallintaa eri ammateissa ja työyhteisöissä. (Goleman 1999,40.)

 

2.1 Tunneäly työyhteisössä

 

Ihmisen tunneäly tarkoittaa henkilön mahdollisuuksia oppia käytännön erilaisia kykyjä, kuten itsetuntemusta, motivoitumista, itsehallintaa, empatiaa ja ihmissuhteiden hoitamista. Ihmisen tunnetaidot kertovat, kuinka paljon ihminen on pystynyt hyödyntämään, näitä tunnetaitoja työelämässä. (Goleman 1999,40.)

Ihmissuhdeläheisissä ammateissa tunneälyn käyttäminen on ammattitaitoa, jossa joudutaan käyttämään empatiantaitoja. Ihminen on joko luonnostaan omaksunut empaattisuuden taidot tai sitten hän on oppinut työn ja työyhteisön kautta empaattisuuden. Esimerkkinä opettajan ja oppilaan välisessä yhteistyössä tarvitaan hyvin laaja-alaisesti empaattisuuden ja luottavuuden taitoja. Henkilöt joilla tunne ja äly ovat työyhteisössä tasapainossa, niin se vie myös koko työyhteisöä eteenpäin. Tunneälyn osaajana pystytään ratkomaan vaikeitakin asioita ja tekemään asioissa erilaisia kompromisseja.

Opettajan ja oppilaan välisessä työyhteisössä opettajan kuuntelemisella on suuri merkitys, koska se osoittaa empatiaa, kunnioitusta ja aitoutta puhujaa kohtaan. Tällöin opettaja keskittyy pelkästään kuuntelemaan oppilasta, mitä hänellä on sanottavaa. Pienten eleiden ja ilmeiden avulla kuuntelija osoittaa puhujalle kuuntelevansa sekä katsomalla puhujaa silmiin. Eläytyvä kuunteleminen on erityisen tärkeää, kun huomataan että oppilaalla on jokin ongelma. Oppilaiden tunteita voi kuohuttaa koulussa erilaiset asiat, kuten oppilas on saanut kokeesta huonon numeron, kotitehtäviä liikaa tai joku muu asia koulussa jännittää. Oppilaiden kuunteleminen on hyvin tärkeää kouluyhteisössä, koska he saavat tunteen siitä että heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Oppilaiden tarpeiden ja mielipiteiden kuunteleminen osallistaa oppilaita ja opettajia yhteiseen toimintaan. (Joronen & Koski 2010,121–122.)

Opettajan ja oppilaan välisenä työvälineenä tunneäly on yksi suurimmista käytettävistä työvälineistä työyhteisössä. Omat kokemukseni erilaisten oppilaiden ratkottavista ongelmista on ratkennut hyvin paljon kuuntelemalla ja puhumalla oppilaan kanssa. Kun oppilas tulee kuulluksi työyhteisössä, niin se myös motivoi oppilasta eri tavalla koulun erilaisissa toiminnoissa. Oppilaalle täytyy antaa rakentavaa palautetta oppimistilanteessa. Oppilaan saama rakentava palaute auttaa oppilasta oppimaan ja motivoimaan koulutyöhön. Oppilas oppii soveltamaan tietoa käytäntöön erilaisten kannustavien palautteiden avulla. Tunneälyä kertoo opettajalle hyvin paljon siitä, miten joku oppilas oppii ja kuka tarvitsee hieman enemmän opetusta ja tukea jonkin opittavan asian kohdalla.

 

2.2 Erilaiset tunnetaidot

 

Henkilökohtaiset tunneälyntaidot ovat hyvä itsetuntemus, Itsekontrolli ja läpinäkyvyys. Hyvä itsetuntemus pitää sisällään: on avoin jatkuvalle oppimiselle, ottaa mielellään vastaan rakentavaa kritiikkiä ja palautetta. Hyvä itsetuntemus myös auttaa häntä tunnistamaan, milloin tulee pyytää apua ja miltä osin hän osaa kehittää taitojaan ja osaamistaan. (Paasivaara 2010, 79.)

Itsekontrolli: Ihmisen vahva itsekontrolli auttaa johtajaa hallitsemaan tunteitaan sekä viestimään niitä eri kanavoilla hyödyllisellä tavalla.   Johtajalla on kyky rauhallisuuteen ja kyky ajatella selväjärkisesti eri tilanteissa. (Paasivaara 2010, 79.)

 

Läpinäkyvyys: Pystyy tunteiden ja mielipiteiden ilmaisemiseen luontevasti ja avoimesti, joka tekee ihmisestä rehellisen ja lahjomattoman. Hyväksyy heikkoutensa ja virheensä sekä puuttuu ympärillä ilmenevään epäeettiseen kohteluun. (Paasivaara 2010, 79.)

Sosiaaliset tunneälyntaidot ovat empaattisuus, kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja, ryhmä- ja yhteistyötaidot. Empaattinen ihminen pystyy aistimaan ja kokemaan yksilön ja ryhmän tunnetiloja. Kuuntelee ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kannustava johtaja saa innostumaan ihmisen ja työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtajalla on halu auttaa työntekijöitään kehittymään. Kehittävä johtaja on hyvä valmentaja ja hyvä mentori. Konfliktitilanteissa hyvä johtaja osaa tuoda eriosapuolten kannat näkyviin ja osaa luoda yhteisen haasteen, johon kaikki ovat tyytyväisiä. Hyvät ryhmä- ja yhteistyötaidot sisältävät ystävällistä kollegiaalista ilmapiiriä sekä johtaja itse on hyvä esimerkki auttamisessa ja yhteistyössä. (Paasivaara 2010, 79–80.)

 

Hyvä opettaja on empaattinen ja osaa käsitellä ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Nämä ovat luokanopettajien mielestä opettajan tärkeimmät tunneälytaidot. Moni kokee kuitenkin taitonsa riittämättömiksi. Opettajan ammatti on ihmissuhdeammatti. Siinä tarvitaan tunneälyä, tunteen ja älyn yhdistämistä, aiheesta väittelevä Mirjam Virtanen sanoo. Empaattisuus ja konfliktinhallinta ovat opettajien listan kärjessä. Myös omien tunteiden tunnistaminen, kyky kehittää toisia sekä yhteistyötaidot ovat keskeisiä. Korkee (2013)

Nämä erilaiset tunnetaidot ovat opettajan työssä aika tuttua kauraa, koska näitä asioita soveltamalla omaan työhönsä pärjää erilaisten oppilaiden ja asioiden kanssa aika pitkälle. Itse myös opettajan työssäni yritän myös luoda ryhmään ryhmä henkeä, koska todellisessa työelämässä ei pärjää jos on pelkästään yksilötaidot. Ryhmässä toimitaan ja ryhmä tekee tuloksia, näin opitaan tuomaan oppilaille myös todellisia työelämän taitoja. Yksilösuorituksia tulee myös kouluissa olemaan kuten kirjallisia kokeita ym. mutta nykyisin tehdään myös ryhmätenttejä.

Psykoterapeutti Mikael Saarinen puhuu tunneälyn kehittämisestä. Tunneälyä voi kehittää monella tapaa: kirjallisuuden avulla, itsetarkkailun kautta, harrastuksissa. Varsinainen tunneälyn harjoittaminen tapahtuu erilaisissa arjen vuorovaikutussuhteissa, joissa opetellaan hallitsemaan ja tarkkailemaan omia tunteita. (Saarinen 2008.)

2.3 Johtopäätökset

                     

Kirjoitelmassani halusin nostaa esille tunneälyn käyttämisen erilaisissa tilanteissa. Kuten asiaa oli tutkittu Saarisen (2008) ja Golemanin mukaan (1999) tutkimuksissa oli todettu että tunneälyn omaava ihminen pystyy nousemaan huipulle hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Tunneälyn käyttäminen erilaisissa ristiriitatilanteissa on monesti hyvin ratkaiseva ja toimiva työväline. Opettajan työssä oppilaiden kuunteleminen, empatia ja kannustavuus antoivat oppilaille luotettavuutta ja turvaa koulutyössä. Ihminen on joko luonnostaan empaattinen tai sitten kaikki tunneälyn taidot ovat opittavissa työelämän kautta.

Henkilöllä itsellään täytyy olla hyvä itsetuntemus, koska tällöin hän pystyy myös tunnistamaan ja havaitsemaan, myös muiden ihmisten ongelmia. Ihmisten ilmeet ja eleet ovat meidän jokaisen tunnistettavissa. Jokainen ihminen pystyy kehittämään omaa tunneälyään, jos vain haluaa. Sosiaalisten taitojen käyttäminen ihmissuhdeläheisessä ammatissa on tärkeää, kuten tiimityöskentely- ja ryhmätyöskentelytaidot. Tunneälyn avulla on helppo työskennellä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa työryhmissä. Tulevaisuudessa tullaan vaatimaan työntekijöiltä, näitä erilaisia tunneälyn osa-alueita työyhteisössä hyvinkin erilaisissa ammateissa.

 

Lähteet:

Goleman, D.1999. Tunneäly työyhteisössä. Keuruu. Otava

Isokorpi, T. & Viitanen, P.2001. Tunnevoimaa. Tampere. Tammer-paino Oy.

Joroinen, K. & Koski, A. 2010. Tunne- ja sosiaalisten tunnetaitojen vahvistaminen kouluyhteisössä.. Tampere. Juvenes Print.

Korkee, E. 2013. Aamulehti. Tätä opettaja tarvitsee: Taitoa käsitellä omia ja oppilaiden tunteita. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194812464531/artikkeli/tata+opettaja+tarvitsee+taitoa+kasitella+omia+ja+oppilaiden+tunteita.html. Viitattu:20.10.2013

Paasivaara, L.2010. Itsensä kokoinen johtaja. Hämeenlinna. Tammi.

Saarinen, M.2008. Tunneälyn kehittäminen. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/23/123/393/m1050/Ty%C3%B6hyvinvointi. Viitattu 20.11.2013