Kehittämisosaaminen kirjoitelma 3 /
Miksi ammattistarttia tarvitaan?
Johdanto
Ammattistartti on tarkoitettu
nuorille jotka ovat päättäneet peruskoulun ja ovat hakeutumassa jonnekin
ammatinpolulle, josta ovat vielä hieman epävarmoja. Ammattistartissa ohjataan
oppilaita niitä kiinnostaville poluille.
Ammattistartille tulee nuoria, jotka ovat lopettaneet lukion, koska ovat
huomanneet että on liikaa lukuaineita. Nuoret jotka ovat huomaavat että ovat
lahjakkaita kädentaidoissa tai jossain muissa käytännön töissä, tulevat myös
silloin ammattistartille, koska startilla on aikaa miettiä mille alalle hakee.
On paljon myös nuoria, joilla arvosanat ovat heikot tai muuten tuntevat että on
epävarma itsestään. Oppilailla on hyvin paljon erilaisia syitä, joiden
seurauksena he tulevat ammattistartille. Näiden oppilaiden kanssa käydään
erialoja läpi niin käytännössä kuin myös teoriassa. Käydään myös paljon eri
yritysten vierailuilla.
Ammatilliseen peruskoulutukseen
ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti on toiminut virallisena kokeiluna
vuodesta 2006 – 2010. Kokeilusta ovat vastuussa olleet opetusministeriö ja
opetushallitus. Ammattistartin tietä pohjustivat jo 2000-luvun alussa muutamat
Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamat Suomen ESR-hankkeet, joissa aktivoitiin
nuoria ammatilliseen koulutukseen ja etsittiin keinoja koulutuksen
keskeyttämiseen. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan
unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa
käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Nämäkin hankkeet keskittyivät
voimakkaasti opiskelijoiden yksilöllisiä koulutuspolkuja ja uusia
toimintatapoja. (Opetushallitus 2010,6.)
Miksi ammattistarttia tarvitaan?
Tyypillistä ammattistartin opiskelijaa etsiessä törmää väistämättä seinään, sillä starttilaisten kirjo on laaja. Monissa strattilaisissa on seuraavia piirteitä: epävarma, ahkera, iloinen, laiska, TODELLA laiska, ystävällinen, seko, tunnollinen, pihalla, reipas, stressaava, utelias, kokeilunhaluinen, hukassa, mietteliäs, kiva, toiveikas, rento, riehakas. Tekemällä tutustuu parhaiten. Nuorten mielestä ammattistartti on erinomainen paikka erityisesti niille, jotka eivät peruskoulun jälkeen vielä tiedä, mitä haluavat opiskella. Erityisesti he kiittävät ammattistartilla annettavaa mahdollisuutta tutustua tekemällä eri alojen opiskeluun. (Opetushallitus 2010,12.)
Ammattistarttia on hyvä niille,
jotka eivät ole löytäneet paikkaa opiskelulle tai eivät ole päässeet mihinkään
opiskelemaan. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu suoraan perusopetuksesta
tuleville, mutta opiskelijoiksi voidaan ottaa myös ammatillisen koulutuksen tai
lukion alkuvaiheessa keskeyttäneitä. Ammattistartti on tarkoitettu niille
peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole vielä ratkaisseet ammatinvalintaansahaluavat mahdollisuuden kokeilla eri ammatillisen peruskoulutuksen aloja ennen varsinaista alan valintaa
- haluavat vahvistaa opiskelutaitojaan
- eivät ole ratkaisseet ammatinvalintaansa
- haluavat mahdollisuuden peruskoulutuksenaloja ennen varsinaista ammatin valintaa
- tarvitsevat tietopohjan parantamista
- ovat ilman jatko- opiskelupaikkaa ( Vehviläinen 2011,4.)
Ammattistartin
kokeilun tarkoitus ja tavoite
Ohjaavan ja valmistavan
koulutuksen tavoite oli madaltaa jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä ja
vähentää opintojen keskeyttämisiä varsinaisten tutkintoon johtavien opintojen
alussa. Koulutuksen tarkoitus oli lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja kannustaa
opiskelijaa. Koulutuksessa käytetään monipuolisesti ja työvaltaisesti
opiskelumenetelmiä, jotka on suunniteltu opiskelijoille henkilökohtaisesti. Opetuksessa
kiinnitetään huomiota erityistä huomiota oppimisvalmiuksiin ja tavoitteiltaan
erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin opiskelijoihin, joilla on
elämänhallinnan vaikeuksia. Opetuksessa on tarkoitus vahvistaa yksilöllisesti
opiskelijoiden motivaatiota ja jatkosuunnitelmien tekemistä.( Opetushallitus
2010, 7.)
Ammatillisen peruskoulutuksen ohjaava ja
valmistava koulutus on vakinaistettu vuonna 2010. Tarvittavat ammatillista
koulutusta koskevien lakien ja asetusten muutokset on tehty ja Opetushallitus
on päättänyt opetussuunnitelman perusteista. Ohjaava ja valmistava koulutus on
monissa arvioinneissa ja palautteissa osoittautunut tarpeelliseksi. Erilaiset
opetusjärjestelyt, ratkaisut ja mallit lisäsivät huomattavasti yhteisöllisyyttä
ryhmissä sekä opiskelijoiden motivaatio kasvoi opiskellessa.( Opetushallitus
2010,7.)
Ammattistartti lainsäädäntö
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
(630/1998), 3 §:n mukaan, (sellaisena kuin se on laissa 892/2009),
ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien
vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja
valmistavaa koulutusta. Asetuksen (811/1998), 19a §:n mukaan (sellaisena kuin
se on valtioneuvoston asetuksessa 1137/2009) koulutuksen laajuus on vähintään
20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle
tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen
edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa
opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksessa
tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita.(
Omnia 2010,5.)
Ammattistartin
rahoitus
Ammattistarttikoulutuksen
rahoituksesta säädetään opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
(1705/2009) 25 §:n 3 momentissa ja opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun asetuksen (1766/2009) 4 §:n 2 ja 4 momentissa. Koulutuksen rahoitukseen
sovelletaan edellä mainitun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen
koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,70 vastaa
likipitäen koulutuksen vuoden 2008 (6300 €/opiskelija). Mikäli koulutus
yksittäisen opiskelijan osalta järjestetään erityisopetuksena, yksikköhintaa
korotetaan 47 prosenttia. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan määrättäessä
vuoden 2011 yksikköhintoja. Vuoden 2010 yksikköhinnat on määrätty koko vuoden
osalta samoin perustein kuin kokeilukoulutuksessa. Kokeilukoulutuksessa
ammattistartin opiskelijat sisältyvät koulutusalojen opiskelijamääriin.
Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti
opiskelijamäärillä painotetun keskiarvon mukaisesti. ( Tammilehto 2010.)
Kuvio 1. Mitä ammattistartissa
opiskellaan. (Vehviläinen 2013,5.)
Kiinnostukseni aiheeseen tuli
ihan oman työn kautta. Halusin tästä kirjoitelmastani myös työkalun omaan
työhöni, koska hyvin monesti törmää ihmisiin, jotka sekoittavat ammattistartin
johonkin muuhun koulutukseen.
Ammattistartti on tosi hyvä keino saada nuoret liikkeelle ja miettimään
heidän ammatin valintaansa peruskoulun jälkeen. Moni nuori ei oikeastaan tiedä
vielä, mitä haluaa opiskella peruskoulun jälkeen. Ammattistartilla opastetaan
nuorta eri ammattiryhmiin ja he tulevat tutustumaan eri aloihin, käytännössä ja
teoriassa näin he saavat sitten oman mielikuvansa kiinnostaako nyt sitten
esimerkiksi tämä ravintola-ala vai autoala. Kaikki nuoret eivät ole laiskoja
tai muuten yhteiskunnasta vetäytyneitä. Paljon tulee ammattistartille nuoria,
jotka ovat lopettaneet lukion kahden ensimmäisen kuukauden aikana, ihan siitä
syystä että ovat huomanneet että on liikaa lukuaineita. Useat näistä lukionsa
lopettaneista nuorista ovat todella lahjakkaita.
Ammattistartilla vahvistetaan
yksilöllisesti nuoren vahvuuksia ja ohjataan ja tehdään jatkosuunnitelmia sekä
kuulostellaan nuoren motivaatiota. Ohjaava ja valmistava koulutus on monessa
yhteydessä todettu hyvin tarpeelliseksi. On hyvä että meillä on yhteinen
Euroopan sosiaalirahasto, jolla tuetaan nuorten työllistymistä sekä estetään samalla
koulutuksen keskeytymistä.
Lähteet:
Omnia 2010. Ammatilliseen
peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ammattistartti opetussuunnitelma.
Luettavissa:https://www.omnia.fi/web/ammattiopisto/opetussuunnitelmat. Luettu 16.1.2014.
Opetushallitus 2010. Hyvä
startti. Helsinki. Yliopistopaino.
Tammilehto. M.2010.
Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Luettavissa: http://www.edu.fi/download/123712_ammattistartin_jarjestaminen_ja_rahoitus_tammilehto.pdf.
Luettu: 16.1.2014.
Vehviläinen.J.2013. Ammatillisen
peruskoulutuksen ohjaava ja valmistava koulutus. Tampere. Edita Prima OY.
Moi! Kahdella suomenkielisellä yläkoululla school coachina toimiessani näen jopo-luokkien, kymppiluokkien ja ammattistartti-toiminnan todella tärkeänä. Toivottavasti huhut porvoolaisen suomenkielisen kymppiluokan alkamisesta ensi syksynä pitävät paikkansa. Olen kiinnostunut tutustumaan tarkemmin myös eri maiden koulutusjärjestelmiin, koska tämä oma järjestelmämme ontuu nyt liian pahasti. Meillä on nuoria, jotka menevät kirkkaasti ja määrätietoisesti valitsemaansa suuntaan. Heihin liittyvä huoli liittyy vain hyvinvointiin ja koulussa viihtymiseen. On myös nuoria, jotka tietävät yhden suunnan minne haluavat, mutta elleivät he pääse keskiarvoillaan ykköstoiveeseensa ovatkin ihmeissään mihin mennä. Moni kokee ettei mitään muuta vaihtoehtoa ei tunnu löytyvän. Myös me aikuiset hypetämme valinnan tärkeyttä ja teemme huomaamattamme valinnasta liiankin tärkeän. Kuka meistä on edelleen juuri sillä alalla mihin joskus nuorena lähti opiskelemaan. On kyllä mietittävä mihin aikoo, mutta tärkeintä on aloittaa opinnot jossain ja siirtyä jos siltä tuntuu. Ensimmäisen ja ainoan valinnan korostaminen aiheutta monelle nuorelle kohtuuttomia paineita. Elämme tammi-helmikuun vaihdetta ja usea yhdeksäsluokkalainen on ymmällään pakkovalinnan edessä. Heillä voi olla ihan kohtuullinen keskiarvo, mutta ei aavistustakaan mihin hakea. Miten saisimme yläkouluikäiset innostumaan tulevaisuutensa pohdintaan aiemmin? Ehkäpä vaikka lisäämällä uuteen opetussuunntelmaan tet-harjoitteluita ja "elämänoppia" opinto-ohjauksineen. Huolestuttavimpaan joukkoon lasken nuoret, joilla ei ole todellisia tavoitteita tulevaisuutensa opintojen suhteen. Nuoria, jotka elävät tässä päivässä ymmärtämättä mitä seuraa, jos opinnot jäävät vain peruskoulun käymiseen. Nuoruus ikävaiheena tuntuu alkavan entisaikoja aiemmin, mutta kypsyminen jatko-opintoja varten ei tunnu aikaistuvan samaa tahtia. Tuntuu, että nuoret tarvitsevat enemmän tukea tai aikaa valintojensa tekemiselle. Mielestäni ammattistarttien ja muiden työelämää lähellä olevien kouluvaihtoehtojen tulee olla laajentamis- ja kehittämistoimien kohteena koko koulutusjärjestelmää rakentaessamme.
VastaaPoistaAmmattistartti on minulle aivan uusi tuttavuus. Kiitos tästä esittelystä, hyvin selvisi, mitä ammattistartilla tarkoitetaan. Uskon, että ammattistartille on kysyntää, sillä moni nuori aikuinen ei vielä tiedä riittävästi erilaisista vaihtoehdoista yläasteen jälkeen. Lukioonkin mennään usein sen takia, että saa lisäaikaa miettiä ammtillista suuntautumista. Onko tätä ammattistarttia tarjolla kaikissa nuorisopuolen oppilaitoksissa ? Onko ammattistarttiin paljon hakijoita teillä Omniassa ? Jäin miettimään sitä, että miten ammattistartin vaikutuksia on mitattu ? Voiko ammattistartin aikana suorittaa osan joistain tutkinnosta ?
VastaaPoistaMinä liioin olin vain kuullut moisesta ammattistartista. Varsin mainio kuvaus kokonaisuudesta sinulla Tarja tuossa. Vakuutun todella myös siitä että ammattistarttia tarvitaan. Kaikki keinot saada nostettua pudokkaat koriin ovat oikeutettuja. Toki toivoo että koska panostus on voimallista että tuloksiakin on lupa odottaa. Että mahdollisimman moni nuori löytäisi tätä kautta oman polkunsa ja tiensä kulkea. Pitää myös toisaalta olla armollinen järjestelmälle...tuskin koskaan tai mitenkään kyetään luomaan aukotonta järjestelmää jotta kukaan ei syrjäytyisi, mutta se pitää toki olla tahtotila. Hyvä Tarja!
VastaaPoistaHyvä ja selkeä katsaus ammattistarttiin Tarja! Aihe itselleni hieman vieraampi ja herätti samankaltaisia kysymyksiä kuin Katilla - järjestetäänkö kaikissa oppilaitoksissa? Ja tarkoittaako tutustumisen mahdollisuus eri alojen koulutuksiin ja ammattitehtäviin käytännössä sen oppilaitoksen tarjoamia koulutusaloja, mihin on ammattistarttiin hakeutunut? Eli ilmeisesti jonkinlainen haju pitää itseä kiinnostavasta alasta kuitenkin olla, jotta pääsisi hyötymään mahdollisuuksista parhaiten.
VastaaPoista